Känkänen, Juhani

19.1.1966 Forssa. Kotip. Vantaa. Taideteollinen korkeakoulu (taiteen yo), Kriittinen korkeakoulu. Graafinen suunnittelija. Jäs. Elävien Runoilijoiden Klubi, Nuoren Voiman Liitto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto 2005, Akateemisen kirjakaupan palk. vuoden suosituimmasta esikoisteoksesta 2005.
Asiasanat: kirjailijat

Valokuva: Heini Lehväslaiho

Tuotanto

Toivon mukaan. Helsinki 2005. Teos. [romaanit]
Kilttipakko. Helsinki 2007. Teos. [romaanit]

Omin sanoin

"Ti 10.1.2005
Aion kirjoittaa kaikin tavoin täydellisen romaanin! Hauskan,
älykkään, jännittävän...
Ti 16.1.2007
Yritän oppia hyväksymään sen, etten aivan tule onnistumaan.
Ke 31.1.2007
Luon itselleni pakon ja kirjoitan sen edessä.
To 8.2.2007
Raju vatsatauti katkaisi työnteon muutamaksi päiväksi, norovirus ilmeisesti. Nyt takana kolmisen päivää mahtavaa fiilistä, tuntuu että nyt tämä onnistuu...!
Pe 9.2.2007
Ei tästä tule kerta kaikkiaan mitään! Miten minä voin olla näin typerä? Tämä on loppu.
La 10.2.2007
Heräsin yöllä ja luulin keksineeni, miten kaikki ehkä sittenkin onnistuisi. Aloitan kaiken alusta."

Tekstiote

"(pause)
- Taiteilija Päählö, miksi siis päädyitte varastamaan lihaa?
- Halusin tehdä vintillä rauhassa tutkielmia Leonardo da Vincin tyyliin.
- Kuinka suurista lihamääristä oli kyse?
- Yksityiskohtia varten oli pakko salakuljettaa saparoita, silmiä ja kärsiä. Termospulloon sullottuna kulki pitkiä suolenroikaleita. Taide ajoi minua koko ajan tekoihin, joita häpesin. Vastapainoksi yritin heilua mahdollisimman karskisti teurastamolla muiden päättömien ruhojen kanssa.

(rec)
Tein vintillä tutkielmia maksoista ja munuaisista. Joistain työstin suurikokoisia vesivärimaalauksia. Illat makasin yömyöhään selälläni Karvarannan tehdassalin lattialla soveltamassa oppejani.
Tunnustelin kattoa silmilläni. Mittailin ja vertailin. Päätin, että arvoperspektiivin sijaan maalaisin kauempana sisääntulosta olevat lynetit suhteessa aavistuksen pienemmiksi. Muutenkin yhden ison perspektiiviratkaisun sisällä oli tehtävä useita pieniä.
Hylkäsin loputkin harmaat sävyt ja keskityin asteikon ääripäihin, mustaan ja valkoiseen. Vaikka piirsin vain musta viivaa, ei työ ollut niin yksinkertaista kuin miltä näytti. Jokainen viiva oli mietinnän tulos. Liikuin mieleni katonrajassa kuin nuorallatanssija tolppiensa välissä.
Pohdin kuvapinnan muuttujia, joita kaikkia pidin viivasta syntyneinä ominaisuuksina. Kokoa, muotoa, paikkaa, suuntaa, lukumäärää, tiheyttä ja välimatkaa. Massaa ja tyhjän tilan suhdetta. Valaita ja yksinäisiä iltoja katolla. Mutta tämä kaikki oli vain teoriaa. Vaikka hylkäsin värit luonnosteni näkyvästä osasta, värit kulkivat mukana koko ajan.

(pause)
- Taiteilija Päählö, hyväksytittekö luonnokset kaupungintalolla vai kuinka sovitte lopullisesta aiheesta?
- Se olikin yksi perhananmoinen sotku.
- Törmäsitte siis ongelmiin?
- Laksmanan temppelin sikharaan.
- Mikä se on?
- Intialaisen temppelin uskomattoman koristeelliseksi veistetty ja järjettömän massava kivitorni. Nyt puhun tietenkin vertauskuvin."

- Teoksesta Toivon mukaan. Helsinki 2005. Teos