Melender, Tommi

2.2.1968 Espoo. Kotip. Vantaa. Yhteiskuntatieteiden maisteri. Toimittaja. Finlandia-palkintoehdokas 2009.
Asiasanat: kirjailijat, runoilijat

Kirjailijan blogi:
antiaikalainen.blogspot.com/

Tuotanto

Tässäoloa tai unta : runoja. Porvoo 1989. WSOY. [runot]
Maanosa minussa. Helsinki 2003. WSOY. [runot]
Metallisiivet selässä. Helsinki 2004. WSOY. [runot]
Kunnian mies. Helsinki 2007. WSOY. [romaanit]
Ranskalainen ystävä : romaani. Helsinki 2009. WSOY [romaanit, psykologiset romaanit]

Omin sanoin

"Julkaisin ensimmäisen teokseni parikymppisenä vuonna 1989. Sen jälkeen olin tekemättä kaunokirjallista tekstiä yli vuosikymmenen. Palasin lyriikan maailmaan toisella teoksellani vuonna 2003. Tästä eteenpäin aion julkaista tiheämmällä tahdilla, kolmas teokseni ilmestyykin jo tämän vuoden syksyllä, vuosi kakkosen jälkeen. Teksteissäni ovat keskeisiä asioita muistaminen ja mieleenpalauttaminen sekä yksilön identiteetin rakentuminen maailman mullistusten keskellä."

Tekstiote

Tumma tiheä sade Pariisissa

"Tästä tuli
matkakertomus entiselle ystävälle.
Aamulla silmiini ajelehti
harmaata ja mustaa, ulkona pyrytti lunta
enkä lentokentällä nähnyt miten kiitorata avartui
kohti taivasta. Yläilmoissa
paistoi päivä, läsnäolon mysteeri tiheni:
olin tässä ja poissa, minuuteista
tuli tunteja ja tunneista minuutteja. Sanasi
velloivat sisälläni kuin paha mieli. Kaikki mikä
lohduttaa tekee heikoksi. Kaikki mikä auttaa
olemaan ihminen korventaa vatsanpohjaa. Turbulenssi
heitteli kirjaimeni pitkin ruutupaperia,
vastalauseistani tuli kiivaita: miksi piitata
vapaasta tahdosta paria savuketta ja viskipaukkua
enempää, miksi olla joku kun voi olla
vain olemassa. Sinä annoit huonoja vastauksia,
unohdin ne kaikki. Matkatavarani päätyivät vääriin
osoitteisiin, kysymykseni hukkuivat puistoihin ja kahviloihin.
Meillä ei enää ole yhteisiä vuodenaikoja, en
enää tarvitse ystävää kertomaan miten käy
kun jumalat kuolevat, mihin ihmiset menevät
kun he menevät pois. Naapurihuoneessa
soi Erik Satie, silmiini ajelehtii liilaa ja purppuraa.
Maailma on meissä, me elämme ajoittain.
Tumma tiheä sade Pariisissa:
kuin katsoisi ikkunasta mitä tahansa kaupunkia."

- Runo teoksesta Metallisiivet selässä. Helsinki 2004. WSOY.