Seppälä, Marja-Liisa
Marja-Liisa Luoto

9.6.1937 Lahti. Kotip. Vantaa 67-81, nyk. Helsinki. Yo, opintoja Helsingin yliopistossa 50-60 -luvulla, Vapaa Taidekoulu 85-86. Kirjeenvaihtaja, sihteeri, viim. Suomen Vaneriyhdistys ja Suomen Puulevyteollisuusliitto 1972-1992. Hall. jäs. Nuoren Voiman Liitto 59-61, johtok. Vantaan kirjoittajat 73-74, jäs. Suomen Kirjailijaliitto 69-, Suomen Taiteilijat. Vantaan kaupungin apuraha 74, kirjastokorvaus 80, palk. Itä-Helsingin Taideseura 84, 2001. Useita yksityis- ja yhteisnäyttelyitä (kuvataide).
Asiasanat: kirjailijat, runoilijat, kuvataiteilijat

Valokuva: Hannu Seppälä

Tuotanto

Valoa vasten : runoja. Kirj. Marja-Liisa Luoto. Porvoo 1958. WSOY.
Silmä tungoksessa. Kirj. Marja-Liisa Luoto. Porvoo 1968. WSOY [runot]
Menneet keväät, ja tulevat : runoja. Kirj. Marja-Liisa Luoto. Helsinki 2008. Neirol-kustannus.

Antologiat:

Uutta runoutta lausujille : valikoima modernia suomalaista lyriikkaa. Helsinki 1961. Akateeminen Kustannusliike.
Nuori Ikaros. 4. [Porvoo] 1961. WSOY.
Vantaan kirjoittajien runoja. Vantaa 1975. Vantaan kaupungin kulttuurilautakunta.
Runoni rakkaudesta. Helsinki 1981. Otava.
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot. Helsinki 1996. Otava.
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Helsinki 2000. Tammi.

Tekstiote

Spin

"Syöksykierre on liike, jossa kone pyörien vajoaa ruuvinmuotoista rataa alaspäin. Sitä on oppinut maailmasta yhtä ja toista, hämmästyen huomaa toistavansa oppimaansa syvemmillä tasoilla, näennäisen ilmavasti, kuitenkin liikkeen spiraaliin sidoksissa. Unissa vielä lentää, mutta todellisuudessa putoaminen on alkanut. Vaikka juuri tämän liikkeen hallitsemiseksi opittu tilanne ei ryöstäydy käsistäsi, sinusta joskus tuntuu, kuin elämä olisi hidasta, huimaavaa pudotusta - vielä kuin viimeistä päivää, se hajoaa käsistä, edessä enää tämä huikea spiraali. (Olen parantumaton ns. ilmailun rakastaja)"

Unohtuneitten kivien elämä

"Tuuli keräsi nokipilviä, matkaaja käveli syvemmäs metsään ja samalla johonkin muuhun syvemmäs: humisi tummasti puissa. Lintujen kirkuna oli kimeää ja levotonta, ne kauhistelivat kevään hitautta. Kivet makasivat sammaleitten alla. Niitten oli kylmä. Nykyinen elämä tuntui käsittämättömältä, yhtä joutavalta ja merkityksettömältä kuin tämä rajattu muisto nuoruudesta. Mikä minut, todellisen elämäni, koetusta lopulta erottaa? (Syysretki Vantaan Asolan muinaisasutuskiville)"

Matkalla kotiin

"Maalla marraskuussa, pimeitten peltojen sylissä
sinä matkalla kotiin.
Talven vankkurit tulossa, tässä on pysäkki,
hyppää kyytiin!
Lumivaloon, taivaitten tuulituiskuun!"

Nousu

"Tuulen siivet rakoilevat, nousu
jonka jo luuli hajonneen ohi, toistuu kasvoillasi:
heltymätön, sulkeutunut
puheltuu niiltä kuin höyhen:
tällainen rakkaus
joka ei muistuta mitään,
joka kantaa vielä kun hellyyden kuvasto
rutistui tarpeettomuuteensa kuin mikä tahansa paperi -
tällainen rakkaus
mitä maailma meissä
tai ilman meitä."

- Kirj. Marja-Liisa Luoto. [Julkaisemattomia tekstejä, Vantaa-aiheisia]